Miten Voicefulness-kurssi vaikuttaa osallistujiinsa? Millaisia kokemuksia aiempien kurssien osallistujilla on ollut ja miten he ovat arvioineet kurssia? Tässä artikkelissa kerron ensin lyhyesti Voicefulnessista, jonka jälkeen käyn läpi aiempien osallistujien palautteita ja tuon esille Voicefulnessin vaikutuksia. Artikkeli perustuu 168 vastaajan kurssipalautteisiin vuosilta 2018–2021.
"Löysin keinoja käyttää ääntäni läsnäoloon. Koko viikonloppu oli hyvin rauhoittava kokemus. Vähän niin kuin olisi käynyt muutaman päivän erämaavaelluksella."
Mitä on Voicefulness?
Voicefulness on menetelmä, jossa oman äänen avulla harjoitetaan hyväksyvän läsnäolon taitoa, kehotietoisuutta, vireystason säätelyä ja tunneilmaisua. Tavoitteena on vahvistaa suhdetta omaan kehoon ja ääneen.
> Mitä on Voicefulness? Lue lisää täältä.
Kiinnostukseni kehotietoisuuteen ja ihmisäänen hyvinvointivaikutuksiin heräsi jo 1990-luvulla, kun kielihermoni vammautuminen aiheutti ääniongelmia ja luulin jo menettäneeni lauluääneni kokonaan. Kehotietoinen, tutkiskeleva, vapaa ääni auttoi kuntoutumisessani ja mikä parasta, huomasin tällaisen harjoittelun kehittävän myös läsnäolon taitoani ja lisäävän muutenkin hyvinvointiani. Siitä lähtien kehotietoinen ääni on ollut osa myös opetustyötäni.
Olen toiminut 2000-luvun alusta kouluttajana laulun, äänenhuollon, rentouttavan äänen ja ääni-improvisaation parissa. Olen tehnyt tätä työtä lauluntutkijan työni ohessa. Vuonna 2017 kasasin ääneen ja kehotietoisuuteen liittyvän parhaan tietotaitoni ja harjoitukset Voicefulness-koulutukseksi.
> Kuka on Voicefulnessin kehittäjä ja kouluttaja? Lue lisää täältä.
Vedin ensimmäisen Voicefulness-koulutuksen tammikuussa 2018 Rovaniemellä. Sen jälkeen koulutuksia on ollut vuosina 2018–2021 yhteensä 20 ja niihin on osallistunut 181 oppilasta. Paikkakuntina ovat olleet Helsinki, Tampere, Turku, Rovaniemi, Oulu, Lahti, Kristiinankaupunki, Kauniainen ja Ylivieska. Vuosien 2020–2021 kurssit olivat verkkokursseja. Kursseja ovat tarjonneet valtakunnallisen oppilaitoksen Kansalaisfoorumin lisäksi myös eri kaupunkien kesäyliopistot ja kansalaisopistot.
> Milloin on seuraava koulutus? Katso tulevat koulutukset täältä.
Uudenlaisia kokemuksia turvallisessa ilmapiirissä
Voicefulness-kursseille osallistujat kertovat tulleensa mukaan kehittääkseen omaa hyvinvointiaan ja läsnäoloaan sekä suhdettaan omaan kehoonsa ja ääneensä. Lisäksi monet haluavat oppia hyödyntämään äänen hyvinvointivaikutuksia omassa työssään erilaisten asiakkaiden ja ryhmien kanssa.
Kursseille on osallistunut erityisesti ihmisäänen parissa työskenteleviä ja harrastavia (laulajia, laulunharrastajia, laulunopettajia, näyttelijöitä, puheterapeutteja), terapia- ja auttamistyön parissa työskenteleviä (terapeutteja, musiikkiterapeutteja, hierojia), opettajia ja kouluttajia sekä erilaisten kehollisten ja läsnäoloon liittyvien menetelmien parissa työskenteleviä (esim. jooga- ja mindfulness-ohjaajia).
Mukana on ollut ilahduttavan paljon myös sellaisia, jotka eivät ole aiemmin olleet äänen kanssa tekemisissä. Kurssillahan emme laula emmekä arvioi ääntä. Osallistuminen ei vaadi laulutaitoa tai muitakaan erityisiä äänellisiä taitoja. Harjoitukset teemme ryhmässä nauttien sekä oman äänen tuomista tuntemuksista että yhteisestä äänestämme.
"Opin kuinka äänellä pystyy tutkimaan omaa kehoa. Mielenkiintoisinta oli äänten tuottaminen yhdessä. En osaa laulaa enkä soittaa mutta tässä sai tuntemuksen osallisena olemisesta äänessä."
Olen kerännyt kurssien yhteydessä osallistujilta palautetta ja pyytänyt heitä kirjoittamaan myös kokemuksistaan. Kyselyihin on vastannut 168 osallistujaa vuosina 2018–2021. Vastaajista 69 on täyttänyt uudistetun palautelomakkeen, jossa mukana on lisäksi monivalintakysymyksiä. Alla on kooste monivalintakysymysten vastauksista. (1)
Voicefulness-kurssien osallistujista…
90% rentoutui ja rauhoittui
77% aktivoitui ja elävöityi
80% koki positiivisia muutoksia kehossaan
70% koki positiivisia muutoksia äänessään
90% sai uudenlaisia kokemuksia
91% sai uutta tietoa
96% koki kurssin vaikeustason itselleen sopivaksi
99% tykkäsi kurssiryhmästään ja oli tyytyväinen omaan aktiivisuuteensa
100% koki kurssin tunnelman hyvänä ja ilmapiirin turvallisena
99% arvioi, että opetus oli selkeää ja opettaja oli asiantunteva
93% aikoo soveltaa kurssin oppeja omassa elämässään
Kaiken kaikkiaan kurssipalaute on ollut hyvin positiivista. Kävin kaikki 168 palautetta läpi tarkastellen myös, millaisista aiheista osallistujat kirjoittivat vastauksissaan palautelomakkeen kysymyksiin "Mikä kurssissa oli mielestäsi parasta?" ja "Kerro jokin kehollinen tai äänellinen kokemus, jonka koit kurssin aikana." Seuraavaksi kerron näistä tuloksista.
Ääni hiljentää ajatukset
Voicefulness-kurssin osallistujat ovat kertoneet jo kurssien aikana, miten äänen mukaan ottaminen tietoisuuden harjoittamiseen auttaa heitä. Osallistujat, joilla oli ollut ongelmia keskittymisessä perinteisempiin tietoisuustaitoharjoituksiin, kokivat kurssin äänelliset harjoitukset itselleen sopivampina. Ääni hiljentää ajatukset yllättävän tehokkaasti ja äänen värähtely sekä sen liikkeet kehossa kytkevät huomion kehotietoisuuteen. Itselläni on diagnosoitu ADHD ja tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi olen halunnut harjoittaa läsnäolon taitoa nimenomaan äänen avulla.
"Rentoutuminen helpottui äänen avulla. Ajatukset eivät lähteneet niin helposti laukalle."
Ääntä on käytetty kautta aikojen osana tietoisuuden harjoittamista esimerkiksi mantrojen muodossa. Monet aiemmista menetelmistä liittyvät tavalla tai toisella hengellisyyteen tai uskonnon harjoittamiseen. Voicefulnessin myötä olen halunnut tarjota menetelmän, joka on avoin mahdollisimman monelle riippumatta maailmankatsomuksesta. Huomio on kehollisessa kokemuksessa, jonka osallistuja on vapaa tulkitsemaan omalla tavallaan. Konkreettinen aistimus omasta kehosta ja äänestä riittää.
"Ensimmäistä kertaa ikinä tunsin äänen soivan koko päässä ja rintakehässä."
Osallistujat kertoivat kurssipalautteissaan, miten ääni tuo konkreettisemman kontaktin kehon sisätilaan ja vahvistaa myös kokemusten voimakkuutta. Ääneen liittyvä intensiteetti ja liike olivat tekijöitä, jotka vahvistivat kokemuksia ja tekivät kokemuksista kouriintuntuvia ja mukaansa tempaavia. Jotkut saivat kokemuksellisen oivalluksen kehon, mielen ja äänen yhteydestä.
"Tietoisuuden taso muuttuu kun kokee kehon, äänen ja mielen olevan yhtä."
Toteutin vuosina 2018–2021 Tampereen yliopistossa Koneen säätiön rahoittaman tutkimushankkeen "Laulamisen tuntu", jossa tarkastelin kuurojen, laulutaidottomien ja ääniongelmaisten laulajien ja laulunharrastajien kehotietoisia kokemuksia. Myös tuon tutkimuksen aineistossa esiin tulivat kehon, mielen ja äänen yhteyden kokemukset, jotka olivat laulajille erityisen tärkeitä ja jotka lisäsivät laulamisen merkityksellisyyttä.
Ääntä ei tarvitse suorittaa
Vaikka ääni ei olekaan Voicefulnessissa varsinainen harjoittamisen kohde, harjoitukset vaikuttavat silti myös ääneen positiivisin tavoin. Kurssilaiset ovat huomaamattaan ylittäneet sisäisiä esteitään, olleet rohkeampia äänenkäytössään ja tuottaneet ääniä, jollaisia eivät edes tienneet osaavansa tuottaa.
"Rohkeus oman äänen käyttöön lisääntyi kurssin aikana, mikä yllätti itsenikin."
Mikä on edesauttanut näitä oman äänen löytämisen kokemuksia? Hyväksyvä läsnäolo! Vaikka esimerkiksi laulamista opetellessamme saatamme hyvinkin kehittää kehotietoisuuttamme, on tuo tietoisuus kuitenkin usein jollain tavalla kriittistä tai muutokseen pyrkivää. Jo tämä voi luoda herkimmille ihmisille haasteita omaan ääneen asettumisessa. Voicefulnessissa siirrämme ääneen kohdistuvat tekniset ja esteettiset vaatimukset syrjään ja aistimme kehoa ja ääntä sellaisina kuin ne tällä hetkellä ovat.
Äänen ei tarvitse olla millään tavalla edes kommunikoivaa tai ymmärrettävää. Näin äänestä poistuu suorittaminen ja äänen "tuottaminen" muuttuu pikemminkin "äänessä olemiseen" – tai "äänen tapahtumiseen", kuten yksi osallistujista kirjoitti. (2) Mielenkiintoista tässä on se, että muutoksia alkaa monesti tapahtua juuri silloin, kun niihin ei tietoisesti ponnistellen pyri.
"Koin myös äänen "kulkevan omaa tietään" kun uskalsin irrottaa kontrolloinnin."
Kontrolloinnin lakatessa ääneen ja kehoon voi tulla itseohjautuvuutta. Ääni tuntuu kulkevan omaehtoisesti ja tällaisissa kokemuksissa jotkut huomaavat pystyvänsä tuottamaan paljon matalampia, korkeampia, hiljaisempia tai voimakkaampia ääniä kuin aiemmin. Äänen ilmaisuskaala siis laajenee. Kannustan osallistujia kurssin jälkeen myös perinteiseen laulu- ja äänitekniikan harjoittamiseen niin, että hyväksyvä läsnäolo voisi olla niissäkin mukana. Kokemukseni on, että nämä läshetymistavat tukevat ja täydentävät hyvin toisiaan.
Palautteista kävi ilmi, että myös kehon asennon muuttuminen ja liikkeet saattavat tuntua tapahtuvan kuin itsestään, ilman omaa ponnistelua. Yksi osallistuja kuvaili, kuinka keho ikään kuin "korjasi itseään". Lähtökohtaisena ajatuksena onkin, että emme aseta kehoa "ideaaliin lauluasentoon" vaan jäämme aistimaan kehon asentoakin sellaisena kuin se on. Tavoitteena on avata kommunikaatioa kehon ja aivojen välille, jolloin opitut ja usein tiedostamattomat kehon jännitykset ja asennot voivat tulla tietoisuuteen. (3)
"Parasta oli vain malttaa tunnustella kehoa ja ääntä tuomitsematta havaintojaan."
Kurssilaiset kuvaavat, kuinka he yllättävänkin nopeasti pääsivät sellaiseen mielentilaan, jossa omaa ääntä tai kehoa ei tarvinnut mielessään kritisoida tai hävetä. Myös kehossa olevat jännitykset ja epämukavuudet oli helpompi hyväksyä tässä olotilassa miettimättä, mitä niille pitäisi tehdä.
Ääni voi vapauttaa jännitystä, kipua ja tunteita
Voicefulness voi tuoda positiivisia muutoksia ääneen mutta mikä vielä tärkeämpää, ääni voi vaikuttaa positiivisesti kehoon. Tässä mielessä harjoittaminen on päinvastaista kuin perinteisessä äänen harjoittamisessa, jossa kehoa harjoitetaan tuottamaan tietyn kuuloisia ääniä. Nyt sen sijaan etsimme kehossa hyvältä tuntuvia ääniä ja annamme niiden vaikuttaa kehoon. Äänen ulkoisella laadulla ei niinkään ole merkitystä.
Monet kokevat rentoutuvansa ja toiset aktivoituvansa harjoituksista. Oma kokemukseni on, että ääni voi tasapainottaa vireystasoa tarpeen mukaan kumpaankin suuntaan – laskien tai nostaen sitä. Yksi osallistujista kuvailee aktivoitumisen kokemustaan näin:
"Erään voicefulness-harjoituksen alussa kehonhavainnointi vei minut syvään rentouden tilaan ja ajatus äänentuottamisesta tuntui lähes mahdottomalta ponnistukselta. Myötätunnosta käsin tutkien, vähän kerrallaan aloin äännellä ja yllättävän nopeasti ääntely vei mukanaan ja vireystila koheni valtavasti. Äsken lähes nukkunut ihminen tunsi itsensä hyvin virkeäksi ilman säikähdystä tai muuta "shokkiherätystä"."
Ääni voi vapauttaa kehollisia jännityksiä ja tunteita, jotka saattavat olla kytköksissä toisiinsa. Oman äänen värähtelyn ja kehonsisäisten äänentuoton liikkeiden lisäksi ryhmän yhteinen ääni vaikuttaa osallistujiin. Osallistujat kuvasivat "avautumisen", "vapautumisen" ja "puhdistumisen" kokemuksiaan, jossa kehossa olleet tunteet lähtevät liikkeelle ja tulevat ulos kehosta äänen muodossa ja joskus jopa itkuna.
"Energia lähti liikkeelle. Jalat jähmettyivät jossain vaiheessa, surua tuli pintaan ja sitten lohdutus."
Muutamat osallistujat ovat kertoneet kursseilla ja palautteissaan, miten ääni on vaikuttanut kehossa olevaan kipuun joko vähentäen kivun tuntemusta tai muuttaen heidän suhtautumistaan kipuun. Eräs kroonisesta kivusta kärsivä osallistuja totesi harjoituksen jälkeen, että hän löysi hetkeksi uudenlaisen tavan olla läsnä kipunsa kanssa ja se helpotti hänen oloaan. Joillakin kipu on liittynyt myös kehossa oleviin tunteisiin, jotka ovat tulleet kohdatuiksi kipua aistien.
"Oikealta olkapäältä löytynyt kipupiste laukaisi syvältä tulevan itkun."
Äänen ja kehon välinen yhteys on mielenkiintoinen. Ääni voi vaikuttaa kehoon niin, että myös äänentuoton lihaksisto ja ääni rentoutuvat. Oma kokemukseni on, että harjoitusten jälkeen puheäänikin soi usein pehmeämmin, kun niskan ja kaulan seutu on vapautunut jännityksistä. Myös osa osallistujista huomasi tämän äänen rentouttavan vaikutuksen.
"Täydellinen leuan ja kasvojen lihasten rentoutuminen, joka vapautti myös niskahartiaseudun kireyttä. Rentouttavaa kaiken kaikkiaan!"
Ääni luo yhteyden itseen ja muihin
Ajattelen, että kääntyessään aistimaan omaa sisäisyyttään ihminen ei ainoastaan vahvista yhteyttä omaan kehoonsa ja itseensä vaan myös yhteyttään ympäristöönsä ja muihin ihmisiin. Ulkoisten asioiden ja muiden ihmisten herättämät reaktiot ja tunteet tulevat nekin koetuiksi nimenomaan oman kehon aistimuksina. Ääni luo yhteyttä ulkoisen ja sisäisen maailmamme välille, sillä ääni värähtelee niin kehon sisällä kuin myös ympäröivässä tilassa. (4)
Yhteyden kokemukset nousivat esille myös Voicefulness-kurssin osallistujien palautteissa. Yhteys omaan itseen voi tarkoittaa, että pystyy itse hyväksyen kohtaamaan itsensä, aistimuksensa ja tunteensa. Myös kokemus siitä, että voi omana itsenään tulla nähdyksi ja kuulluksi muille, on ollut kurssin osallistujille tärkeää. Tämän vuoksi olenkin pitänyt kurssien ryhmäkoot pieninä.
"Ihanaa kun sain toteuttaa itseäni omalla persoonallani."
Yhdessä laulaminen loi osallistujille vahvan yhteenkuulumisen tunteen. Se toi myös tunteen siitä, kuin olisi palannut "joillekin alkujuurille", kuten yksi osallistuja totesi. Toinen kuvaili vastaavaa kokemustaan seuraavasti:
"Ensimmäisen ja viimeisen ääniharjoituksen aikana koin jotain syväsi ikiaikaista."
Vapaa ja estoton ääni koettiin kokonaisvaltaisena ja se sai jonkun jopa pohtimaan sitä, miten olennainen osa ääni onkaan elämistä ja ihmisenä olemista. Ihmisyyteen liittyvät teemat toistuvat usein myös kursseilla käymissämme keskusteluissa. Joillakin ääni nosti pintaan muistoja lapsuudesta. Keho ikään kuin heräsi muistamaan, millaista oli tehdä asioita ennen, kuin keho oli omaksunut kasvatuksen myötä opetetut äänelliset, asennolliset ja liikkeelliset mallit.
"Löysin oman lapsuuden ääneni...tavan olla itsessäni."
Yleisesti ottaen voi sanoa, että moni löysi yhteyden omaan itseensä, ääneensä, menneisyyteensä ja jotkut jopa kollektiiviseen menneisyyteemme ihmislajina. Myös aiemmassa "Laulamisen tuntu" -tutkimuksessani yhteyden kokemukset itseen, muihin ja maailmaan olivat keskeisiä laulajien parhaissa ja merkityksellisimmissä kokemuksissa.
Useat osallistujat kokivat kurssiryhmän tuen tärkeänä. Kurssilla on aikaa keskustelulle ja kokemusten jakamiselle. Nämä kohtaamiset ovat olleet tärkeitä kurssilaisten lisäksi myös itselleni. Varsinkin korona-ajan yksinäisyys helpottui niin sanallisesti keskustellen kuin myös sanattomassa äänessä syvää yhteyttä toisiimme tuntien.
"Voimaantuminen. Yhteys muihin. Olin juuri ajatellut olevani hieman yksinäinen, nyt koin voimaa muiden äänestä."
Kurssilla jokainen tekee ääntä oman kehonsa ehdoilla. Sen vuoksi harjoituksissa käytetään enimmäkseen vapaata ääntä, jossa kukin voi hakea itselleen luontevalta tuntuvia äänenkorkeuksia ja äänteitä. Vaikka kukin tekeekin omanlaistaan ääntä, usein äänet alkavat soida myös yhdessä.
"Oli mielenkiintoista huomata kuinka harjoituksissa alkoivat äänet sointumaan keskenään, vaikka se ei varsinaisesti kuitenkaan ollut kurssin tavoite."
Itselleni Voicefulnessin parissa on ollut merkittävää kokemus siitä, että saan antaa ääneni olla juuri sellainen kuin se on ja samalla voin kokea soivani yhdessä muiden kanssa. Syvemmällä tasolla oman äänen ja muiden ihmisten äänten yhteys voi vahvistaa kokemusta siitä, että olen tällaisenaan riittävä ja sovin muiden joukkoon.
Osallistujat voivat hyödyntää kurssin oppeja myös omassa työssään
Miten Voicefulness-kurssin osallistujat aikoivat hyödyntää kurssin oppeja? Oman äänen löytäminen, hyväksyminen ja kehittäminen olivat osallistujille tärkeitä syitä jatkaa harjoittelua. Osallistujat uskovat, että Voicefulness voi auttaa heitä löytämään tietoisempaa ja itsevarmempaa tapaa olla äänessä niin laulaen kuin puhuenkin. Laulajat suunnittelivat käyttävänsä oppimiaan harjoituksia kehon virittämiseen ja äänen avaamiseen ennen laulamista sekä myös löytääkseen armollisemman ja vähemmän suorituskeskeisen tavan laulaa.
Monet halusivat ottaa Voicefulness-harjoitukset osaksi omaa arkeaan ja lisätä niiden avulla hyvinvointiaan pitkäjänteisesti. Harjoituksilla voi esimerkiksi rytmittää omaa työpäiväänsä – lyhyidenkin taukojen aikana voi palata kehotietoisuuteen latautumaan ja irrottautumaan työn kognitiivisesta rasituksesta. Sanaton ääni onkin tähän mitä parhain apuväline, sillä se siirtää huomion tehokkaasti ajatuksista ja mielen sisällöistä tähän hetkeen ja oman kehon aistimuksiin.
"Pysähtymistä tähän hetkeen useammin. Ääntelyä tunnelman mukaan. Ajatusten ja tunteiden hyväksymistä arvostelematta."
Osallistujat mainitsivat, että ääni voi auttaa esimerkiksi ahdistavissa tai jännittävissä tilanteissa, omien tunteiden ja ajatusten hyväksymisessä, oman itsen huomioimisessa, stressinhallinnassa ja rentoutumisessa, uniongelmissa, kivunhallinnassa sekä yleisesti ottaen oman mielenterveyden tukemisessa.
Kehotietoisuuden ja länsäolon taidon harjoittaminen olivat myös keskeisiä syitä, miksi Voicefulnessin harjoittamista haluttiin jatkaa kurssin jälkeenkin. Tähän liittyy myös jännitysten purkaminen kehosta äänen avulla. Kaiken kaikkiaan osallistujat ideoivat vastauksissaan hyvin monipuolisesti erilaisia käyttötarkoituksia Voicefulness-harjoitteille omassa elämässään.
"Aion käyttää aamulla äänenavauksena, keskellä päivää rentoutumiseen ja pysähtymiseen, mahdollisesti illalla unta tuomaan."
Osa osallistujista aikoi käyttää Voicefulnessia omassa työssään erilaisten asiakkaiden ja ryhmien kanssa. Esimerkiksi laulun- ja musiikinopettajat, muut opettajat ja kouluttajat, terapeutit, musiikkiterapeutit, tanssi-liiketerapeutit, toimintaterapeutit, työnohjaajat, hierojat ja fysioterapeutit suunnittelivat käyttävänsä harjoituksia työssään. Asiakkaina heillä on muun muassa erityisryhmiä, kipupotilaita, jännittäjiä, masentuneita, traumatisoituneita sekä lapsia ja nuoria.
"Tutkimusmatkani jatkuu itsen ja asiakkaiden kanssa."
Osallistujista monet ideoivat, miten he aikovat käyttää Voicefulnessia soveltaen omalla tavallaan tai yhdistäen sitä muihin menetelmiin, kuten mindfulnessiin, joogaan, meditaatioon, Asahiin, TRE-menetelmään tai muihin kehollisiin menetelmiin.
Osa vastaajista mainitsi käyttävänsä ääniharjoituksia yhdessä kollegojensa, kuorojen tai ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa. Osa kertoi, että menetelmä voi tukea heidän muuta luovaa toimintaansa ja henkilökohtaista kasvuaan. Voicefulnessista katsottiin olevan hyötyä jatkossa myös esimerkiksi esiintymisissä sekä instrumenttien soittamisessa.
Kurssille tulija, huomioi tämä…
Kun aloin kirjoittaa tätä tekstiä mietin, kuinka paljon kannattaa etukäteen avata Voicefulnessiin liittyviä kokemuksia. Olen näet huomannut, että mitä avoimemmin ihmiset tulevat kurssille, sitä enemmän he kurssilta saavat. Halu saavuttaa tietynlaisia kokemuksia tai muutoksia kehoon ja ääneen voi itse asiassa vaikeuttaa hyväksyvän läsnäolon harjoittamista. Lähtökohtanahan on nimenomaan kohdataan oma kokemus sellaisena kuin se on – ei tavoitella jotain, mitä joku muu on kertonut kokeneensa aiemmin.
Olen koonnut tähän artikkeliin kokemuksia 168 osallistujalta. Kukaan heistä ei ole kokenut kaikkia näitä upeita asioita, joita tässä artikkelissa on kuvattu. Toisaalta taas monet hienot kokemukset ja oivallukset ovat myös jääneet tämän artikkelin ulkopuolelle. Sen vuoksi itselleen ja kurssille ei kannata asettaa etukäteen vaatimuksia, jotka voisivat kaventaa tai ohjata liiaksi omaa kokemusta.
Kurssille tullessa on myös hyvä tiedostaa, että Voicefulness ei ole terapeuttinen menetelmä eikä sen vaikutuksia ole tutkittu tieteellisesti. (5) Se, että joku saa äänen avulla helpotuksen vaikkapa hankaliiin tunteisiinsa tai kipuunsa, ei tarkoita, että muutkin saisivat. Esimerkiksi vaikeista tai akuuteista mielenterveyden ongelmista kärsivän, jolla ei ole hoitokontaktia, kannattaa aina ensin hakeutua lääkärin tai terapeutin luokse.
Kehotietoisuuden harjoittaminen on pitkä prosessi ja vaikka yhden kurssin aikana voikin löytää pitkälle kantavia oivalluksia, on oma jokapäiväinen panostaminen omaan kehoon, ääneen ja hyvinvointiin kuitenkin kaikkein tärkeintä.
Tämä on toiveeni sinulle, joka tulet kurssille: tule sellaisena kuin olet, siinä mielentilassa missä satut olemaan, kaikkine jännityksinesi, kipuinesi ja haasteinesi. Kurssi tarjoaa sinulle aikaa, tilaa ja ohjausta kohdata rauhassa omaa itseäsi, ääntäsi ja kehon sisäistä maailmaasi – ilman ulkoisia tavoitteita tai pyrkimystä muutokseen.
Viitteet
(1) Vastaajia näihin kysymyksiin oli 69. Aktivoitumista ja elävöitymistä kartoittavaan kysymykseen vastasi 44 osallistujaa, sillä kysymys ei ollut mukana lomakkeen ensimmäisessä versiossa. Prosentit kuvaavat sitä, kuinka suuri osa vastaajista valitsi kohdat "täysin samaa mieltä" tai "samaa mieltä" viisiportaisesta asteikosta, jonka muut vaihtoehdot olivat "ei samaa eikä eri mieltä", "eri mieltä " ja "täysin eri mieltä".
(2) Äänessä olemisesta on aiemmin musiikintutkimuksen puolella kirjoittanut Eleanor Stubley artikkelissaan "Being in the Body , Being in the Sound: A Tale of Modulating Identities and Lost Potential"(1998), jossa hän tarkastelee muusikoiden kokemuksia.
(3) Tutkijana työskentelen soomaestetiikan (engl. somaesthetics) parissa. Se on filosofi Richard Shustermanin kehittämä lähestymistapa ihmisen kehollisuuden ymmärtämiseen. Shusterman on tuonut esille, että nimenomaan kehotietoisuutta kehittämällä voimme oppia pois vanhoista ja mahdollisesti haitallisista kehollisista toimintamalleistamme. Tämä pätee myös äänellisiin toimintamalleihimme.
(4) "Laulamisen tuntu" -tutkimuksessani tuli esille erityisesti äänen värähtelyn merkitys ihmisen sisäisen ja ulkoisen todellisuuden yhdistäjänä. Olen kirjoittanut aiheesta tieteellisessä artikkelissani "Vastustava, värähtelevä keho: Kehon materiaalisuuksia refluksia sairastavien laulajien soomaesteettisissä kokemuksissa" (2021).
(5) Mainittakoon, että musiikkiterapiassa käytetään ihmisääntä ja tässä yhteydessä aihetta on tutkittukin jo jonkin verran. Mielenkiintoisia tekstejä aiheesta löytyy Liisa-Mari Lilja-Viherlammen toimittamasta artikkelikokoelmasta Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä (2013, Turun Ammattikorkeakoulu).